Olen varsinaisesti kulkenut erilaisen tien kuin ahkeran säännöllisen meditaation. Se alkoi budolajien harrastamisesta. Aikanaan 1980-luvulla tajusin, miten paljon helpompaa liikkeen virrassa on toimia, kun ensin tyhjentää päänsä ajattelusta. Olen kokenut, miten silloin älykkyys kohoaa, vireystila samoin ja toiminnasta tulee tarkoituksenmukaista, jos ei kelaa tilanteita etukäteen ollenkaan. Tilanteeseen, oli kysymys sitten budoharjoituksesta tai arkielämästä, mennään ennakoimatta, valmiina, vastarinnatta, asenteitta, odotuksitta, mutta toimien. Siinä ei tarvita ajattelua eikä sitä taistelutilanteessa ehdi tekemäänkään.
Nykyään ajattelenkin ja kelaan mielessäni asioita aika vähän, hissukseen tietysti jotain joskus. Se ei ole kovin tarpeellista. Jos tilanne on minulle epäselvä, kirjoitan lähinnä siitä, miten toimia toisin seuraavassa hetkessä, tai tiedustelen toiselta, olenko jossain väärässä käsityksessä hänestä. Sekin on minulla joskus vieläkin tarpeen. Vuoden 2008 olin hyvin läsnäoleva koko ajan enkä kelannut yhtään mitään. Pää siis aivan tyhjänä puhuin, liikuin ja toimin monella tapaa koko vuoden. Ennakkosuunnitelmat usein estävät olemasta täysin tilanteen tasalla.
Minulla ei ole mitään uskonnollista perustaa, vain käytännön zen. Kirjoitan koska ystäväni Itkupillikin kirjoittaa meditaatiokokemuksistaan Kyynelkanavassa. Sieltä voitte lukea käytännön näkulmaa meditaatioon juttusarjana. Tämä oma tekstini voi tuntua uskomattomalta. Luullaan yleisesti, että ihminen ei voi toimia ajattelematta. Liiallinen kelaaminen päässään on itse asiassa valtava rasitus huomiokyvyllemme ja siksikin on vaikea olla läsnä nykyhetkessä, vai mitä Itkupilli?. Meditaatio on hyvä keino huomata, ettei omia ajatuksiaan tarvitse ottaa niin vakavasti! :)
Olen ihan samaa mielta. :))
VastaaPoistaMa uskon, etta jokaisella ihmisella on kylla tuo tarve loytaa itsensa. On niin mielenkiintoista lukea, kuinka erilaisia reitteja ja polkuja loytyy. Kaikkihan ne tietysti tahtaa samaan.
Juu Itkupilli, meditaation pulku ei ole ainoa, mutta hyödyllinen ja käytännöllinen myös. Mitään pakkopullaa siitä ei saisi silti muuten tehdä. Kaikki tähtää samaan ja kun on siihen päässyt, ei tarvitse poluilla enää tarpoa. Usein annetaan se kuva ettei sille vaihtoehtoja olisikaan. Se on sitten jo sellaista uskonnollisuutta.
VastaaPoistaPeikosta on vaikea ajatella ajattelemista tai ajattelemattomuutta. Se on mieluummin ajattelematta kumpaakin. Onkohan sillä väliä kumpaa on ajattelematta?
VastaaPoistaIsopeikko, ei todellakaan vaikka on helppo napsahtaa sen tiedostamiseen ettei ajattele. Ja tosi on, että ajattelemattomuuttani minäkin kirjoitan kaikenlaista. =)
VastaaPoistaTalvinen tervehdys ja tuulahdus Majataloon.
VastaaPoistaUusi Vuosi on alkanut. Oikein Ihanaa Uutta Vuotta 2011 Sinulle Marjaisa.
Aikaa on kulunut kun viimeksi täällä kävin, mutta ajatuksissani Majatalo on useinkin ollut.
Todella mielenkiintoinen juttu tämä meditaatio, täytyypä käydä pistäytymässä joku päivä tässä mainitsemassasi linkissä.
Nyt jatkan matkaani Majatalon toisiin huoneisiin...
Samoin sinulle, aina vain Parempaa Uutta Vuotta Villiturkki. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia tekstejä Majatalon katon alta. Ja kiva että vieläkin vierailet!
VastaaPoista