VUOSIEN KIERTO

HEINÄKUU

Havun ja varpujen sulattamossa

käyskennellessä

paahtuvan viljan raavittavana

ovat askelet lähempänä maata

kuin koskaan

Saran varrella

aamukasteisista heinistä

jäävät pisarat sandaaleihin

kun tukassa paahtaa aurinko

jalkojen viiletessä

Hyppy yli hyönteisten

elävöittämän veden

helmoja nostaen

Harppaavan jalan alla vilahtaa oja

Puut huokuvat kuumaa päivää

liikkumattomia oksistoja

ELOKUU

Päivä huokuu lämpönä

tummenevassa illassa

Elokuun yössä laulamme viinille

ja kuutamolle

Makkarat kärisevät hiilloksella,

perunanyytit ja vihannesvartaat

Pihvien tuoksu tekee nälän kaikkille

Kääntelen niitä ja havahdun ajatuksistani

Mitä turhaan sytyttäisin paperilyhdyt

pensasaitani oksille

Miten yksinäistä onkaan

avata viinipullo

Toivon ystävien keskustelevan

puutarhassani

Tuota kaikkea mietin

ulkogrillin hehkuessa ja

nostaessani viinilasin yksin itse

Skoolaan kuulle!

Syksyn alkavassa tuoksussa

jo täydessä pimeydessä

Kun kukaan

ei poikennutkaan puutarhaani

SYYSKUU

Katseeni hivelee lehdistöjen kirkkautta

Aikainen tuulenvire muuttuu myrskysäiksi,

kirpakan tuulen tuiverrukseksi

Lehtien kellankultainen ryntäys

maata kohti ennakoi sen tulevaa mustuutta

Helmanikin lennähtävät

ilman kohotellessa hameitani

Tanssita syksy kaikki vaatteeni ilmojen teille

kuten värikkäät muuttolinnut

Niin kylven loistosi humalassa!

LOKAKUU

Tihkusateessa

jokin lentää puusta puuhun

Siipien havina kantautu sinne,

missä kaikki on menetetty

yhä uudestaan

Runkoon juuttuneen tikan

nakuttava ääni

yhä tihenevässä sateessa

Jokin lentää puusta puuhun

ja putoaa