Laitan valokuvia sitten tänne asuntoni sisustuksesta, kun saan kaiken valmiiksi. Pieniä koriste-elementtejä minulla on ennestään kaiken varalta säästössä ja kerättynä, mutta isommat linjaukset puuttuvat. Keltainen valtava puolipyöreän muotoinen "divaanini" alkaa makuuhuoneessani vedellä viimeisiä kohta makuupaikaksi liikaa ratkenneena. Sen sain joskus avustuksena uskovaiselta ystävältäni, joka sääli silloisen sohvakalustoni kuntoa. Oma nojatuolini oli varsin paljon kissani raapaleissa. Kissa ei ole enää hengissä - se oli minulla 17 vuotta, valkoinen Maisu. Se kalusto on jo kaatopaikalla ja se tilalle tullut divaaniksi aukeava sohva mennyt huonoon kuntoon. Täytyy myös heittää pois makuuhuoneen pyöreä keltainen pöytä. Seinät voisi tapetoida ja vaihtaa koko huoneeni väriä. Jouduinkohan syömään unilääkkeitä tuon liian keltaisuuden vuoksi.
Olohuone uusiutuu myös, kun iso katajainen ruokapöytä lähtee sieltä uuteen kotiin Hirun luokse. Se oli sen huoneen keskipiste erikoisuudessaan. Vanha kaverini puuseppä oli sen tehnyt 4 valtavasta vanhasta katajasta, joista hän sai sorvauttua siihen jalatkin, muutten se on käppyräpuun paloista hyvin tyylikkäästi koottu. Olohuone on aina omassa henkilökohtaisessa käytössäni vain ja saan siellä levitellä papereitani oviverhojen takana. Se onkin iso tila ja siellä on valkoiset vanhanaikaisen tapaiset tapetit. Olohuoneeseen jää vain harmaa lähes antiikkinen sohva, joka ei aikoinaan mahtunut ulko-ovesta sisään, vaan piti nostaa isoimman ikkunan kautta olohuoneeseen. Muut tilat jäävät ennelleen toistaiseksi, vaikka kylpyhuoneen suihkuverho avaruuskuvineen alkaa jo kyllästyttää. Mistä saisi vaaleanpunaisen suihkuverhon, joka muistuttaisi poreilevaa rosekuohuviiniä. Sellainen olisi paikallaan ammeen viereen.
Kannattaako kaikesta keltaisesta luopua näin kevään korvalla?
VastaaPoistaPeikko luulee että sinulla on jo hyvinkin selvillä mitä haluat sinne laittaa :)
VastaaPoistaKuulostaa mielenkiintoiselta. Kuvia odotellessa hyvää pääsiäistä!
VastaaPoistaMorganismi, mietin kyllä tarkkaan aina ennen kuin heitän jotain pois. Mutta omistaja haluaa vaihtaa vaniljan väriset kaapinovet keittiöön, joten se riittää kellertävästä. Jo auringon valon lisääntyminen tuo keltaista elämään, mutta tuo erikoinen divaanisohva muodoltaan surettaa, että se alkaa hajota vanhuuttaa.
VastaaPoistaHelena, taloa remontoidaan, vaikkei tarvitse muuttaa pois. (Olen asunut tässä vuodesta 1992.) Siksi sisustusintonikin on virinnyt. Saattaa tosin siis kestää ennen kuin saan kaiken valmiiksi ja kuvat. Valoisuus lisääntyy, taidamme saadakin pääsiäisestä oikein valon juhlan eikä murheen, joten oikeastaaan haluaisin toivotta sinulle onnellista! pääsiäistä.
VastaaPoistaIsopeikko, nyt ei vielä ole se selvinnyt, mutta toki vinkeistäkin haluan itse sanoa viimeisen sanan kodissani. Tiedän värimieltymyskausieni menevän ja tulevan. Haluaisinkin jotain kestävää, johon mielistyä. Voin valita tapetit ja saisin esim. laminaattilattiankin. Tietenkin kaiken on soinnuttava hyvin kekenään ja olen itse valmis antamaan loppusilauksen. Yleensä yksi tai kaksi väriä hallitsevat huoneissani, muttei enempää keltaista eikä tummansinistä ainakaan. No niin, oikeassa olit siis, joku kanta minullakin valmiina on.
VastaaPoistaSisustaminen ja pieni pintaremontointi on aivan tosi ihanaa. Kummasti piristää mieltä ja etenkin näin keväällä haluaa kotiin jotain uutta. Itsekkin innostuin ostamaan muutaman uuden viherkasvin.
VastaaPoistaOnnea sinulle remonttiin ja todella mielenkiinnolla odottelen kuvia. Joku varmaan osaa tulkita asujan persoonan hänen kodista ja sisustustyylistä, itse en kyllä osaa. Oma kotini on puuta ja kiveä, millainen siis olen: luontoihminen. :D
Voisiko se olla noin helppoa! :D
Eikö ole fantsua kun saa tehdä kodistaan juuri sellaisen jonka omimmaksi tuntee. Puolet tuosta sisustamisen ilosta on varmaan jos suunnittelussa: eikö ole luovaa ja innostavaa miettiä eri vaihtoehtoja? (Jos siis sisustamisesta nauttii, itse sen ilon ymmärrän, vaikken ole sisustajatyyppiä).
VastaaPoistaVilliturkki, sairastaminen jonkin verran taas rajoittaa luonnossa kulkemista, mutta luontoihminen minäkin olen, en vain sisustaja tai meikkaaja, vaikken niissäkään pahaa nää. Onkin innostavaa sisustaa välillä. Se on kuin uusiutuisi sisäisesti itsekin.
VastaaPoistaKutuharju, oikeassa olet, suunnittelu on mielipuuhiani kun sen pään otan. En vain nyt löydä oikein tyylisuuntaa ja väriyhdistelmää. Ei ole mitään lempiväriä.